Rauma: (02) 838 0400
Pori: (02) 632 4422

Mikä edunvalvontavakuutus on?

Väestön ikääntyessä ja vanhusten määrän lisääntyessä edunvalvonta on viime aikoina huomattavasti lisääntynyt. Tämän vuoksi eduskunnassa hyväksyttiin helmikuussa 2007 laki edunvalvontavaltuutuksesta. Laki tuli voimaan 1.11.2007.

Edunvalvontavaltuutus on täysin uusi oikeudellinen väline, jonka avulla ihminen voi etukäteen järjestää asioidensa hoidon sen varalta, että hän tulee myöhemmin sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan. Lakia edunvalvontavaltuutuksesta sovelletaan valtuutukseen, jonka valtuuttaja on määrännyt tulemaan voimaan siinä tapauksessa, että hän tulee jonkin edellä mainitun syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan. Tämän ehdon on sisällyttävä valtakirjaan, jotta puheena oleva laki siihen soveltuu.

Edunvalvontavaltuutus on valtuutus ja valtakirja, joten valtuutusta ja valtakirjaa koskevat yleiset opit ja periaatteet soveltuvat myös siihen. Laissa edunvalvontavaltuutuksesta on kuitenkin lukuisia säännöksiä, jotka merkitsevät poikkeamista edellä mainituista periaatteista ja erottavat edunvalvontavaltuutuksen oikeustoimilain mukaisesta valtuutuksesta. Lakia sovellettaessa ei muutettu oikeustoimilain valtuutusta ja valtakirjaa koskevia säännöksiä.

Laki edunvalvontavaltuutuksesta antaa käytettäväksi uuden monia mahdollisuuksia sisältävän välineen niille, jotka haluavat luoda turvallisen järjestelmän toimintakykynsä mahdollisen heikkenemisen varalle.

Lain perusajatuksia ovat seuraavat seikat:

  • Tiukat muotovaatimukset, jolla pyritään siihen, että valtuuttaja harkitsee asian huolellisesti.
  • Valtakirja tulee voimaan vasta, kun maistraatti on sen vahvistanut. Tällä ehkäistään yrityksiä valtuuttajan hyväksikäyttöön, turvataan se, ettei valtuutusta käytetä ennenaikaisesti ja ennen kaikkea lisätään kolmansien tahojen luottamusta valtuutukseen ja saatetaan valtuutus valtuuttajan lähipiirin tietoon.
  • Valtuutetun toiminnan viranomaisvalvonta, jolla ehkäistään valtuutuksen väärinkäyttöä. Valvonnan turvatason voi valtuuttaja itse määrätä.
  • Valtuutuksen rekisteröinti, mikä mahdollistaa saada tiedon siitä, kuka on päämiehen laillinen edustaja.

Edunvalvontavaltuutuksen voi tehdä 18 vuotta täyttänyt henkilö, joka kykenee ymmärtämään valtakirjan merkityksen. Jos on aihetta epäillä, että hänen kykynsä valtuutuksen antamiseen myöhemmin kyseenalaistetaan, voi hankkia lääkärintodistuksen valtuuttajan päätöskyvystä valtuutuksen tekohetkellä. Täten estetään asiasta myöhemmin ehkä syntyviä riitoja.

Edunvalvontavaltuutuksen tekeminen on muotomääräinen oikeustoimi, kuten testamentin tekeminenkin. Ehdottomia muotomääräyksiä ovat:

  • Valtuutus on tehtävä kirjallisesti.
  • Kahden esteettömän todistajan on samanaikaisesti oltava läsnä, kun valtuuttaja allekirjoittaa valtakirjan tai tunnustaa siinä olevan allekirjoituksensa
  • Todistajan on tämän jälkeen todistettava valtakirja allekirjoituksellaan.
  • Todistajien on tiedettävä, että kysymyksessä on edunvalvontavaltakirja.

Muotomääräykset edellyttävät myös, että asiakirjasta käyvät ilmi seuraavat seikat:

  • Valtuuttamistarkoitus,
  • Asiat, joissa valtuutettu oikeutetaan edustamaan valtuuttajaa,
  • Valtuuttaja ja valtuutettu, mahdollinen varavaltuutettu tai toissijainen valtuutettu sekä
  • Määräys, jonka mukaan valtuutus tulee voimaan siinä tapauksessa, että valtuuttaja tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtiminaan asioistaan.


Edellä mainitut asiat ovat ehdottomia muotovaatimuksia asiakirjalle, jotta sitä voidaan pitää edunvalvontavaltakirjana. Vähimmäisvaatimusten lisäksi on nyt valtuuttajalla oikeus antaa tarkkojakin toimintaohjeita erillisessä asiakirjassa ja osin myös valtakirjassa hänen tulevaa edunvalvontaansa varten. Edunvalvontavaltuutuslain mukaan valtuutettu voidaan oikeuttaa edustamaan valtuuttajaa tämän omaisuutta koskevissa ja muissa taloudellisissa asioissa ja valtuutettu voidaan oikeuttaa edustamaan valtuuttajaa myös sellaisissa henkilöä, esimerkiksi sairauksien hoitoa, koskevissa asioissa, joiden merkitystä ei valtuuttaja kykene ymmärtämään sillä hetkellä, jolloin valtuutusta olisi käytettävä. Laki antaa siten valtuuttajalle huomattavan suuren vapauden päättää valtuutuksen sisällöstä niiden tarpeiden pohjalta, joiden hän katsoo vallitsevan omassa tapauksessaan. Tämä antaa valtakirjan laatijoille haasteita ja tuo vastuuta valtakirjan sisällöstä.

Valtuutetun yleiset ehdottomat velvollisuudet ovat, että hän edistää päämiehensä parasta, tiedustelee päämiehen mielipiteen tärkeissä asioissa ja pitää päämiehen varat erillään muista varoista. Valtuutuksen tultua voimaan päämies ei kykene tavallisesti itse valvomaan, että valtuutusta käytetään hänen etunsa mukaisesti. Sen vuoksi on säädetty, että holhousviranomaisen tulee valvoa valtuutetun toimintaa. Valvonnan pohjana on omaisuusluettelo, jonka valtuutetun tulee antaa holhousviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa valtuutuksen vahvistamisesta. Lisäksi valtuutettu on velvollinen pitämään tiliä päämiehensä varoista.

Yhteenvetona voidaan todeta, että mahdollisuus laatia edunvalvontavaltakirja on Suomessa täysin uutta lainsäädäntöä ja on odotettavissa, että suuret ikäluokat, joiden varallisuus ja elinikä ovat kasvaneet, tulevat tekemään edunvalvontavaltakirjoja lain voimaantultua. Valtakirjojen laatijoiden eli käytännössä asianajajien ja pankkien notariaattitoimihenkilöiden tulee kuitenkin tarkoin perehtyä lain sisältöön ja tarkoin miettiä valtakirjaan otetut määräykset, jotta vältettäisiin tulkinnat ja niistä ehkä syntyvät riidat vastaisuudessa.


Asianajaja Jaakko Viinikkala

 

Rauma: Valtakatu 3 B 1 26100 Rauma | Pori: Antinkatu 13 B 55 28100 Pori Vastuuvapautuslause
Toteutus Digiteekki Oy